Amidralaa gej…

Xu’nd er ni uur xeregtei bolov uu? Xen negen ni gomdooxod, xen negen o’ortei ni sanal niilexgui yed, xen negen o’oriig ni dooguur u’nelsend, xen negen ni o’oriig ni basamjilj doromjilson toxioldold, ajil xereg ni bu’teegui yed uurladag bx. Xun ooryn gesen zuilee xamgaalj, o’mgoolj uurladag. Xerxen uurlaj bgaagaaraa l xumuus yalgagddag. Uurgui xun bdag bolov uu? Xamag umaa evdlen, busdad xuchee gargaj uurladag negen bxad, dotood setgelee “delbertlee” xadgalan uurladag negen bdag bx. Xashgirch zandarch uurladag negen bxad tag duugai boldog negen bas bx. Ali ni deer ve? Bi uur xeregtei bx gej boddog. Aav, eej mini namaig baga baixaas bitgii xund uurlaj baigaarai bolj o’gvol xumuus ruu ineemseglej nairsag xaritsaj bai gedegsen. Bi u’gnees ni gardaggui ali boloxoor “gaigui” xaritsaxyg xicheedeg. Uurlax bolvol ix ogtsom uurlaad neg xesegtee xachin bolchixdog um bna. Xaraalyn ug xelexyg tseerledeg. Zarimdaa zarim neg xun yanz buriin ug xelleg xereglexeer ni dotroo durguitseed l o’ngordog um.
Xen xenii to’loo amidardag ve? Mongolchuud bid ger buldee oluulaa bdag ni enexuu xen negnii to’loo amidraxad xu’rgedeg um shigee. Aav eej ni ch gesen nasan etses boltloo u’r xuuxdee geseer. Yagaad bid (bi) xen negen xunii to’loo amidrax yostoi um bol gej. Ailyn tomuud ni baga nasnaasaa l duu nartaa tuslax, xarj xandax tusgai u’uregtei. Aav eejuud ni xuuxduuddee bie biendee dandaa tusalj yav, ta nar bie bienee gexgui bol xen ta naryg gex um gene. Ter ni ch unen. Gexdee bie bie daagaad “cho’lootei” amidardagsan bol xen xeniix ni amidral amar bxsan. Nas biend xu’rsen ajilgui deer ni “saxilgagui” xu’uxdee tetgevryn xeden to’grogooroo tejeej bgaa nastan buurluud maani xo’orxii tiimee. Zu’geer tednyxee o’gsonyg idej chadaxgui bas arxi uuj, tamxi tataj, yanz buriin xereg to’vogt orj bui zaluuchuud mani bas xoorxii. Bas xen negen ni gantsaaraa ajil xiigeed o’oriinxoo bux l tsalingaar ger bul dex ajiltai, ajilgui o’chnoon olon xun tejeegeed tegeed o’oroo “xooson” xun shig amidarch bgaa ni bas xo’orxiiloltei.
Ger bu’l uu ali esvel xamt olon naiz, no’xod uu? Mongold xamaatan sadan, ax duu, naiz no’xdyn xolboo ger bulyn xolboonoos iluu bdag um shigee. Ajil taraad umuu bayar yosloloor zaaval ajlyn gazrynxan bolon naiz nartaigaa “uulzax, niilex” xeregtei bolno. Ger bul, xuuxed ni “xuleegeed l”. Xervee tegj xamt yavaxgui bol nogoo xunii ner xund nix amt olon, naiz no’xdyn dund “unana”. Getel bas naiz no’xdoo gej yavaad bxaar ger buld ni ner xund ni unana. Ger bul salaltyn neg uchir shaltgaan ene bx. Deer xelsenchlen yer ni bu’gd bu’gdeeree, o’or ooriinxooroo amidardag bol saixnaa. Exner or no’xor bolloo geed ter xun o’oryn gesen umaa u’ldeelgui xuvaaltsdagt ni bi durgui. Xen negen minii “xeregt” baga oroltsoj, bi ch gesen xen negny “xeregt” ni baga oroltsoj bval zugeer um shig. Ger bul bolloo geed bux umaa xuvaagaad, xuvi xunii nuutsgui bdag um bolov uu ali esvel. Er, em xunii ger bul dex u’ureg xariutslagyn xemjeend bval bolood yavchixna. No’xor, exner baina gedeg xen negnii “xaraat”, “o’rtei “ bolno gesen ug bish. Bi bol xen negny “xaraat” bxyg xu’sexgui, bas xen negend “o’rtei” boloxyg xu’sexgiu.
Naiz no’xorlol xer udaan urgeljlex ve? Naiz no’xdyn xureelel xun bolgond bdag. Amidralyn u’ux tuux, nuuts, aldaa, onoogoo xuvaaltsdag dotnyn naizaas avaxuulaad zugeer mendyn zo’ruutei tanil naiz. Amidralyn orchin, tsag ye, nas dagaad naiz nar shinechlegdene. Xariltsaa xolboonoos bolood bas naiz no’xorlol tasardag. Chadaltai neg ni naiz nartaa chadax yadaxaaraa tulsaad, zarimd ni “xulxiduulaad” l. Tegsen ch ug xun ni minii naiz xemeen bodood l. Xo’orxiiloltei. Setgel sanaa bolon ed zuils, money bux l talaar tuslaxyg tuslana gej bgaa um shuu. Ternees gants money-g xeleegui. Zarim neg ni xund tusalsandaa or demjsendee xaramsdaggui, xariu xardaggui xemeedeg. Getel amidral deer tiim bish bdag...
Amidralaa gej… Naran, saran eeljlen eeljlen neg l medexed …

Meanings of Life

picture from http://www.bradthegame.com/jones/angry-sun-happy-moon.jpg