Olsnoo xuvaadag bid…
Olsnoo xuvaadag bid gexeer ta yer ni yu bodoj bna. Xeden zuunaar ulamjilsan nu’udelchin amidralyn xev mayag uu? Ali esvel o’ngorson zuuny socialismyn maani xo’gjilyn u’r dun uu? Bi bux zuilyg buruushaax geegui gedgyg bichsenyg mini unshaad oilgox bxaa gej naidaj bna. Xo’doo gants gereeree bx ni xetsuu l dee..Olz oloxoor oluulaa l gene.. shagnal avbal xamt olontoigoo l gene.

Baigalias xamaaraltai malchin zaaval xajuudaa xen negentei ailsaj xamt buuna. Tegexgiu bol xezee negentee baigalias toxiox baigalyn gamshig zud, salxi, shuurga boroo, oort toxiox eruul mend, nasny problemuud xetsuu bx. Ailsax uchraas olsnoo xuvaana. Xoniny gargalaa geed ailyn baga ni tumpentei gedes tevreed maadgar ni argagui xajuu ail ruu godxiine. Ter xuuxed gedesny xariud ni chixer yoton, boortsog, jignemeg o’gox uchraas gedgyg meddeg umraas durtai guideg bx. Tu’mpendee yoton, xarmaandaa boortsogtoi.. saixan sonsogdoj bgaa biz… Xervee bid “suurin farmer” bolood baigalias xamaaralgui texnik, tonog to’xooromjtei, xolboo xariltsaaatai bolchixvol zaaval ailsax xereg garax uu? Minii bodloor esregeeree bolox bxdaa. Gazraa, belcheeree bulaatsaldlaa, bur xen negniixee amind ch xursen geed unshij bsan.Xuuxed bxaas l sonsoj bsan zuil: “olz oloxooroo oluulaa shuu”. Uuniig bichij bgaad santsaaraa olson xen negen ni nuuj ch chadaxgui xuvaaltsdag bsan bxaa gej bodogdood oortoo ineegeed suulaa..sonin um shu. Za ..olz gexeer zaaval gudamjnaas olson tavan togrogtei turiivch gej bi xeleegui l bxaa. By the way, olson umaa tsagdaad burtguulen ezenyg ni olj ogox talaar bodox bish oluulaa xuvaax talaar l xangyn turuund tolgoid ni bodol orj irdeg bx tee… Orchin yed terrorism enee teree geed um olox ch xetsuu bolson bx. Americt end tend tsunx or oor busad zuil orxison bval ta bitgii oroldooroi. Ene ni tany xamgyn suuld xursen ed zuil ch bolj bolox um shuu… Ye ni tanii l um bish bol bitgii xu’r…

Ajild anx orood anxnyxaa tsalingaa avna. Ter anxnyxaa tsalingaa ugaadag gej sonsoj l bsan. Odoo ter ulamjlal maani xeveeree l bdag bxdaa. Yer ni zaaval ch anxnyx bish um bnaa… (erchuud bid bol xed 3yg naiz nartaigaa zuvaaxaar xezeed beldsen bdag.) Ter ni odoo bodoxnoo anx avsan tsalingaa busadtaigaa xuvaax. Ter tsalingaa ajilyn xamt olon, naiz no’xodteigee xuvaagaad daraa ni gertee or oortoo xooson bval yax ve? Zaaval xuvaax yostoi gej uu? Yagaad anxnyxaa tsalingaas xeden to’grog bankand xiigeed xadgalamj neej boloxgui gej.. Yagaad xuuxdedee or exnertee um avaad ochij boloxgui gej.. ene ni ger bulyn asuudal boloxoos xuvaax um bish shuu.. Ger bul bolno gedeg ni ted bie bieneese xamaaraltai “neg togts-neg bie“ boldog gej uzdeg uchraas ene ni xuvaaltsax bish gej oilgood bgaa. Oo end neg jishee olsnoo xuvaaxgui geed Altjin shig bas bitgii bolooroi. No’xor ch biluu nuust ni ch biluu xen negen ni xooson xotsorson geed l soningoor zarlagdaad. End bas neg zuil hehe sonin ch bas xaayadaa itgexer berx shdee…yagaad gevel medeelel ogson, xevlesen 2 olsnoo xuvaadag uchraas..

Xen negen maani amidraldaa, ajildaa, sportod, yer ni todorxoi amjilt gargan shagnal, uramshuulal, odon medali avaxaaraa xamt olon, naiz no’xodteigee xuvaaltsdag. Xuvaaltsaagui bol xuvia xicheesen xun bolno. Ug ni shagnal ni xamt olond ni bish mani xund geed ner zaagaaad olgoson bdag getel bugd l avsan met aashlana. Tiimees xuvaaltsaxaas argagui xoorxii shagnuulagsad. Shagnalyg xuvaaltsaj bui xelber ni odon ugaax yoslol. Zarim ni o’rond oron, zeel tavin xuvaaltsdag. Odon, medalyg dagaldan irj bui mo’ngon shagnalyn too xemjeeg golno. Deer ni odongoor yaxav dee idex bish ch gex xun garna. Idexees oor um sanaand ni oroxgui bna gej uu ter no’xort. Xun bolgon shagnal odon medali avdaggui esregeeree sain uils xiij buteesen xun avdag. Ter xuniixee tevcheer, xicheengui setgel, uxamsar, gargasan xo’ls, xu’chyg bid unelen shagnal olgoj bui ni medeej. Tegexdee shagnalyg ni xuvaaxdaa “bayar xurgej” xuvaadag bolxoos “idej uuj” xuvaadgaa bolix umsan.

Ax duu, xamaatan sadan, naiz no’xdoo ajild oruulax, iish ni tiish ni yavuulax, zeel xootsoldox, business xiix, emnelegt uzuulex za daa bux l umand xen negentei olsnoo xuvaax xereg garch xolbogddog. Tegeed xen xentei naiz, xen xentei xamaatan sadan, xen ni xenii xun bilee geed bas l “olsnoo xuvaadag”-aar ni sudalgaa xiine. Sudalgaany daguu todorxoi uil ajillagaa yavuulna. Ajil ni bu’tvel bas l olsnoo xuvaana. Ene olsnoo xuvaadag zurshil maani bie bienee muu zurshild ter xeleed bgaa gar tsailgax, avilgal avax ogox zeregt surgaad, oogshuuleed bgaa um bish uu…Tegj tegj xen neg ni avilgal avsan gedgeer shoron orond suuj bx shig bna.

Etsest ni olsnoo xuvaaxyg bi bur eserguutseed bgaa um bish. Gexdee ali boloxoor xuvi xun gedeg uxamsaraa deeshluulex umsan. Xezeed xen negnees xamaaraltai bish XUVI xun gedgeeree baij surtsgaaval bie biendee tus bolox geed us bolj bsnaas deer um bolov uu gej bodood l…