Amidral u’rgelj saixnaaraa…
(bodloo bichij bgaa shuu ternees expert bish)

O’dor bolgon neg l xevyn. O’gloo bosox, ajildaa yavax, o’dryn tsai, ajlaasaa tarax, gertee xarix, xooloo xiij idex, TV uzex or nom unshix, tegeed untax.. Amidralyn xu;rd iimerxu mayagaar ergeseer…Tany ch gesen neg o’dryn du’r zurag neg iimerxuu garax bx gej bodoj bna… Medeej ajilchin, ouytan, darga, mergejilten geed mergejleesee xamaaraad o’or bx.. Yeronxiidoo bol tsag xugatsaany xuvid oorchlogdox boloxoos minii to’soololtei adil. Bid yunii to’loo ajillaj, amidarch bna ve? Neg xeseg ni neg oldson amidraldaa az jargaltai bxyn told, ajildaa daragdsan neg ni baiguullagynxaa to’loo gex bx, ger bul, u’r xu’uxedtei neg ni tedniixee toloo gene, malchin xo’doony neg ni boloxoor xeden malaa o’sgox, o’voldoo ond oruulax, oyutan suragchid bolxoor ireeduinxee to’loo, baghs nar ni suragcdynxaa to’loo, said darga nar boloxoor uls ornyxoo, ard tu’mniixee sain saixny to’loo… bur tso’xrongoo barsan zarim neg ni margaashynxaa idex uux uym, mo’ngo to’grognyxoo to’loo gex bx…
Bid “Amidral u’rgelj saixnaaraa” geed duu ayalaad l…Getel bidnii amidral u’rgelj saixnaaraa bdag biluu? Jooxon asuudal zarim negend ni uchirgui davj davashgui zovlon met, ajil ni bu’temjgui neg xeseg ni gertee utsaartai, ger bulyn asuudaltai neg ni o’oriigoo zugaatsuulna, mo’ngo xu’rexgui neg ni o’oriigoo azgiud tootsox, erxelj bui naimaa ni bu’texgui neg xeseg ni dampuurlaa gex, o’vchin tussan neg ni uilj unjix… Erchuud ni xu'uxnuudee gadny xun dagalaa, xo'ngon, shalig enee tereer ni muulax, xuuxnuud ni erchuudee ajilgui, archaagui, arxidaxaar ni muulax.
Deer bid amidral u’rgelj saixnaaraa bdagguin buruug xen negend toxno. Baigalyn gamshig, to’r zasag, ter yam, ter agentlag, ter darga, ter shuugch, ter emch, ter ajiltan… gantsxan "BI BURUUGUI". suuldee naadamaa xiij chadaxaa bolix ni: barildaad oichixooroo ter xolboony buruu, tegeed ailgaj ch baigaa um shig naadamdaa ochixgui ch, zodog tailna, barildaxgui gex shig. Ter ni tegeed ard tumend sain saixnaar buuj bgaa um bxgui. Xarin ch ard tu’mnee to’orogduulen, taltsuulan margalduulan, bas l neg “uitgar” avchirna. Xumuusee bayarluulaxyn orond uitgar avchirax ni xend xeregtei um... Za yaxav tegeed ongorloo gej bodii.. Getel daraa ni sonin xevleleer ternii eneni buruu bsan, terentei taarax bsan, ted tegj xuivaldsan, ternii toloo temtsene geed l.. ix "baatarlag" zuil xiij bgaa xun shig... Zugeer soningoor bish uchir yavdluudaa ololtsoj boldoggui umuu.
Bidend “uitgar” dutagdaad bna gej uu? Tolgoigoo gudailgasan, buuj ogson, uilsan, ix unduutssan, uurlasan, xo’msgoo zangidsan, xereldsen, margaldsan, bie bienee xaylamxiilsen, dotroo muu sanasan, bie bienee doromjilson, dairsan… ene buxnyg bi gutrangui u’zleer bichij bgaa um bish.. Iim l bdaltai bdagyg xaraad, medreed irsny xuvid bichij bna.
Zovj zudersen neg lam, xiidee baraadna. Tend ochood neg lamd xamag zovlongoo uchiraa yarina ted nar ni xarin yu xeldegyg ni medkui, gexdee l ter ene “nom” unshuul gene. Getel ter ni ergeed no’goo xund maani bas money, enee teree olox geed ajil nemex ch toxioldol garax bx. Za nomoo unshuullaa gej bodii.. Getel nomoo unshuulj bgaa neg ni dotroo suseglex avch yu gej bgaag ni oilgoxgui… Tegeed l u’l itgex bdal…
Deer ni sonin setguul, TV, geed bidend medeelel o’gdog xeregsluud maani yadag bilee? Xevlel medeellyn xeregsel ni bidnee jargaltai, tsoglog, zorigtoi, tevcheertei, URAGSHAA bxyg urialan duudax yosoti um bish uu? Getel esregeeree… Neteer sonin enee tereeg unshaad setgegdelee bichij bgaa xumuusyn setgegdelyg bodoxoor ene ni bur medregdene. Yadaj bxad tedgeer sonind xevlegdsen yariltslagyn asuultuud ni shuud xelexed golduu ter chamaig tegsen chi tegexeer xariud ni yasan, teriig chi yaj muulax ve, teriig chi yagaad zo’vshooroxgui bna, xentei yaj muudmaar bna gesen asuult tavisan, xariult ni asuultaa dagaad bo’on xor shar buximdal…iimerxuu yariltslagyg dagaad unshigchdyn setgegdel bas l xardsan tandsan, xar muu xel am, xeruul margaan.. teriigee tegeed yamar “sain”, “idevxtei” bichne geech.. To’r zasgaa muulaad l, xen negnii uusan idsen, untsan xevysen tuxai…bur su’uldee SAID, YALAA 2yg SONINGOOR ALJ BOLNO xemeen…Mongol maani xezee ch xogjixgui um shigeer bicheed l. Xen negnii, to’r zasgyn maani xiij, bu’teej bgaa um bolgon tany bolox bas neg xen negnii setgeld taaraxgui bx ni medeej. Yagaad gavel xun bolgond taalagdax albagui. Tegeed ch xun bolgond taalagdaxaar xiij chadkui. Xiie gej xicheesen ch chadkui. Xen negniig gomdoox or setgelyg ni xo’ndox l bolno.
Bi xamgyn turuund XEVLEL MEDEELLYN xeregsleluud, SETGUULCHIDee “o’orchlogdoosei” gej xu’sch bna. Yagaad “”oorchlogdeesei” gej: manaixan chini shinechlel, ardchilal, erx choloo geed u’gend ix durtai. Bid bu’gdeeree “uls to’rchid” uchraas zugeer l engyn u’geer bichij bgaa maani ene. XEVLEL medeellyn xeregsel bidnyg xamgyn turuund TSENEGLEJ bdag. Setguulchid maani amidralyn o’ngotei oo’dtei saixnyg bichij bmaar. Xo’doo, xotgui xen negen, xaa negtee sain saixan zuil xiij l bgaa shdee. Teriig olox xeregtei. Ter chini ergeed xen negend bas neg shine ZOV sanaa to’ruulj l taarna daa. tiimee.. Medeej aldaa, dutagdlyg bichixgui yaxav GEXDEE barimtgui, ex survaljgui zuil xevlexees tatgalzax..yariltslaga, medee medeeleldee xen negniig barimtguigeer ( BARIMTGUIGEER shuu!!!) shu’umjlexees tatgalzax xeregtei sanagdana. Bas ex survaljgui yeronnxii medeelluudyg sain sudalj baij MEDEELLYN EX SURVALJTAI ni zaaval bichij bx. Daraa ni barimt and ex survalj ni shuux or busad shiidver gargadag shanty baiguullagad xeregtei bo’good xumuus ch medeellee u’nen zov avna gej bodoj bna l daa…Medeellyn to’orogdloosoo garii tegex uu…
Xevlel medeellyn xeregsluud maani shinjlex uxaan, soyol, urlag, baigali orchin sedvuudeer TANIN MEDEXUIN nevtruulguud, medeelel ix tsatsdag bolox umsan. Tegexeer butsaad l end tend teden ninja alt uxlaa gexdee bish l dee.. TANIN MEDEXUIN…Texeer deer bichsen SAID, YALAA 2yg soningoor aldag bish “SHINJLEX UXAAN, AMITDAA SURTALCHILDAG boltsgooyo tegex uu…(u’rgeljluulexyg bodnoo gexdee o’ortoo amalj chadkui ni )