“Bo’oronxii yu?”

Bi yer ni ali xer u’nench xun be? Dandaa u’nench baij chadax uu? geed o’noodor o’oroosoo asuulaa. Exleed shuud l bi u’nench baij chadna genee. ;) Tegsnee, tu’r bodolxiilsnee “unench” gedgee yer ni yu gej oilgoxoos xamaarna geed yund, xezee, xerxen, yamar no’xtsold gesen asuultuud so’rguulen tavilaa. Tegeed edgeer asuultuudaas maani yer ni xariult maani xamaarna gej o’orchlogddog um bna. Bur suuldee zarim “ontsgoi” toxiodold xudlaa xelex, xuurax ye garax um bna gelee. Jishee ni xen negnyg gomdooxgui gevel “xudlaa xelex” toxioldol garna gex um. Shuud l xariulax xeregtei bolloo. Dandaa chi u’nench bsan uu gelee? Ugui… Xuldaa xelsen toxioldluud bgaa yu? Bainaa…Tegeed etses ni o’ortoo bi u’nench xu’n bish gesen du’gnelt xiiglee. Bas u’nench baij chaddaggui gedgee mederlee. Bo’oronxii bna uu? unchigch tanias postyn exend tavisan asuultyg asuuya. Ta xerxen xariulax ve?

Mongochuud bid ali xer shudarga xumuus ve? Aldaa gargaval, ali esvel buruu zuil xiixed xenbugaid ch shuud xelj chadax bolov uu? Bi ooriigoo chadaxgui gej bodoj bna. Zindaarxax, alban tushaalyn yalgaa, tanix tanixgui geed, yer ni xen ch bsan, “tegj” o’ortoo daraa udaxaa bolii geed yerdoo xelexgui um shig. Tegsen mo’rtloo o’or xumuust muulaad l yavna. Xelsen neg ni “ad u’zegdene, ajilgui bolchixvii” xemeen aij yavdag. Tsaraig ni xaraxaaraa ineen tsaahsaa yavaxaar “nulimdag”. Sain, saixan yavaxad ni ineegeed naiz no’xod, tas tevrex shaxam yavna. Saar yavaxad ni no’goo saixan naiz bxgui sugtaagaad oldoxgui. O’ort ni xeregtei yedee ashiglaad, xereggui yedee xayana. Bo’oronxii yu?

Bid medexgui chadaxgui umgui, bas meddeg chaddag umgui. Bi ch mon adil. Xun bolgon bux l umny zax zuxaas medne chadna. Erchuud ni yamarvaa negen gadny buteegdexuun evdrexeer “mongolchilchixno”. Xuuxduud ni bux sportyn do’rtei. Oxiduud ni bux to’ryn urlagyn aviyastai. Emegteichuud ni gert orj em, gadaa garch er bolood. Xo’gshchuul ni oims eleesen, turshlagatai tul “meddeg” bux zuilynxee talaar “surgaalaa” aildaad l. Za tegeed yamarvaa neg zuilyg ta “yag” chadax uu? or chaddaggui yu? Bo’oronxii yu?

Xen negnees gadaad xel medex uu gej asuuval Russian, English, Japanese, Korean, Chinese, French, German, Turkish… za tegeed yamarch bsan dood tal ni 1 xel medne gex baix. Bi mo’n adil. Jishee bolgon neted bdagaar ni ulsyn ix xurlyn gishuudyn anketyg ta bu’xendee toliluulii: (http://www.parl.gov.mn/home.php?loc=who/whoswho.php) Edgeer anket dotor tso’ongui “xudal” bgaa. Bid tedgeer xelyg u’nexeer meddeg gej uu? Ugui. Bichix uu? Yarix u? Unshix uu? Sonsood oilgox uu? Yer ni oilgox uu? Edgeeryn ali neg ni bxgui bol meddeggui l gesen ug. Tegtel bi medne gej o’oriigoo, bas o’roolyg “xuuraad”. Medex uu or medexgui yu? Bo’oronxii yu?

Bidny tso’oxon mongolchuud to’gsson surguuli, ezemshssen mergejlynxee “too”-goor delxiid deeguurt orox bxaa. Bu’gd deed bolovsroltoi, master, bachelor, professor gex met erdmyn yamarvaa negen tsol zeregtei, edyn zasagch, xuulich, uls to’r sudlaach geed naryn mergejsen…Tegsen mo’rtloo yag mergejleeree ajilladag xun bdaggui ali esvel olddoggui. Bi yagaad ingej xelj bna ve gevel “yamdyg tolgoilox mergejlyn” bolovson xu’chin olddogguigeer uchraas. No’goo l deer xelsen bid bugdyg chaddag uchraas. Mergejlyn bish xun tolgoilson uchraas terxuu yamd baiguullagyn xiij bgaa ajluud, bu'teesen zuil, u'r dund ni Bo’oronxii yu?

Songuulid uls to’ryn namuud (bie daan ner devshigchid) ni songuulyn mo’ryn xo’tolboroo batlan ner devshigchdee todruuldag. Ner devshigchid ni namynxaa mo’ryn xo’tolbortoi uyalduulan oor o’oryn xiix ajil, xeregjuulex zoriltynxoo tuxai (tuxain ner devshigchyn mo’ryn xo’tolbor bolchixdog) songogch olondoo taniltsuuldag. Tegeed l songuulidaa oroltsood sanalaa avaad xen neg ni “yalalt” baiguuldag. Getel manaid namaasaa ner devshij chadaagui bol uurlaad or gomdood ch umuu o’oroo bie daan ner devsheed l namynxaa “esreg” u’zchixne. Songuulyn sanal xuvaadag tul ene ni yalt ch ugui namynx ni esreg ajil. Tegexeer u’ls torchidyn uz’el bodol togtvorgui Bo’oronxii yu?

Bas neg delxiid deegiir ordog uzuulelt ni xun amynxaa toond xaritsuulsan uls toryn namuudyn too xemeen negen uls to’rch uulzaltan deer xelj bsan. Ter ni yalt bxgui u’nen. Manaid tsagaan sar, songuulyn o’mno “gerlej”, shine jil, songuulyn daraa “saldag” namuud, ulamjlal togtson. Bas bie daan ner devshin songogdson gishuud o’ort ni xeregtei tsagtaa ali neg nam ruu “guigeed” orchixno, xereggui bol xayad garchixna. Deer ni zarim neg nam ni dotroo “zadraad” o’or namd “ursaad” orchixno, alin esvel xaana bgaagaa yer ni bgaa esexee ch “medexgui”. Zarimdaa namaas ni deerguur xeseg buleg xumuus or bu’leglel bii bolchixno. Ingexeer uls toryn namuud ni Bo’oronxii yu?

“Xudal”-yn xolbootoi (anket, namuud) uls to’rchdoos yamar xuuli garax ve? Mongolyn xuuli 3 xonog geed ner o’gchixson. Xuulindaa xereglej bui neg tomiyonoos ch or o’guulberees ni boldog umuu yamarch bsan xuuli ni xeregjilxed “xetsuu”. Ali esvel bolovsruulaxdaa zo’vxon neg talaas ni “xaraad” batalchixsan tul o’roosgol bolchixson bdag bx. Ta bu’xen sanaj bgaa bx Elbegdorjyn tolgoilson Zasgyn gazar Sergeen bosgolt bankny asuudlaas bolood ogtsorsny daraa “xuuliin tsoorxoi”-noos bolood xeden sar “SYG” (saidyn u’ureg guitsetgegch)-uud ajillasan bilee. Ene bol sanaand orj bui gantsxan jishee. Axiad olon jisheenuud bgaa. Xamgyn suulyn jishee ni odoo gerlesen xosuudad ogox 500 myanga ch biluu xed ch bilee nogoo tetgemj, tetgeleg. Tegexeer bidny xuuli Bo’oronxii yu?

Xuuli gexeer shuux, shuugch ruu orno.. Yamarvaa negen margaantsai asuudlaar shuux shiidver gargalaa. Shuuxyn shiidver ni etssyn shiidver..margaldagch taluud davj zaaldlaa. Shu’ux shiidveree xuuchnaar ni ali esvel shine shiidver garlalaa. Ingeed asuudal shiidverlegdej to’gsgol bolox uchirtai gej oilgoj yavdag. Getel manaid etses to’gsgolgui met. Davj zaaldaad l, margaldaad l, taltsaad l uzeed l bna. Xuulia deedlii xemeen shuugch or o’mgoologch, xun bolgon xeleed tegsen mortloo no’goox xuulia, du’rmee o’or o’oriinxooroo tailbarlaad l u’zeed l bna. “Adgyn zarga 10 xonog” gedeg yaria u’unees u’udeltei baix. Shuuxyn shiidver gargaad xeregjdeg bol tegj udaj xen xend ni daraa boloxgui sanagdax um. Tegexeer shuux ni bas shuugch ni Bo’oronxii yu?

Xevlel medeellyn xeregsleer xunii ner to’ryg gutaasan, gutgesen “xerguud” manaid olon. Gutaax gutaaxdaa mash tomoor bur “nuur duuren” gutaan doromjlono. Ardchilal xevlelyn erx cho’loo geed tegj bolno xemeen bodii l doo getel ter bichsen materialuud ni u’ndeslelgui, ex u’ndesgui, batalgaagui. Golduu l xen negen xunii amnaas garsan u’geer. Xunii amaar l ex uusveree xiichixsen. Bas yariltslaga o’gson xumuus ni “tsagyg ni boloxoor xelne, bichne, il gargana” xemeene. Xezee tegeed tsag ni boldog um buu med. Xevlel ni Booronxii yu?

Ajil xiisen du’r esgen “xiiduulegchid” mongold olon. Amin xuviinxaa asuudlyg bol ix l shuurxai amjuulchixna. Bur “deer doorgui”, “gaduur dotuurgui” guiseer bgaad anjuulchixna. Tegsen mo’rtloo yag albany asuudal boloxoor yerdoo bu’texgui. Deer ni yu xiixee medexgui or oilgoxgiu. Oilgoson ch oilgoogui dur esgene. Ene ch um, ter ch um bolsongui geed. Za ter boloogui um baij gej bodii getel ter buruutai, ene buruutai geed o’ortoo nyalzaaxgui. Xervee ajil deer yamar negen niilleg, nair naadam bolvol no’goo xen ix idevxtei oroltsono. Ajild gargadaggui erch xu’ch, aviyas chadvar, xo’ls enexuu “zugaa tsengeld” yostoi zoriulagdana. Ene ni ajilaa xiideggui zangaa daldlan nuuj busdaas “koko” avaxyn to’loo xiij bui xo’orxiiloltei ajil. Tegexeer zan maani Bo’oronxii yu?

...???...


photo from http://www.opus-finearts.com/